Ajankohtaista kirjastossa

Kevään käännösuutuudet käsittelevät perhesuhteita, metsiä ja menneisyyden kipupisteitä

Mitä jos lähtisit kirjalliselle maailmanmatkalle nyt kun muu matkustaminen on tauolla?

Kevään kirjasesonki tuo ulottuvillemme joukon houkuttelevia käännöskirjoja eri puolilta maailmaa, kiitos taitavien suomentajien. Mitä jos lähtisit kirjalliselle maailmanmatkalle nyt kun muu matkustaminen on tauolla? 

Aloitetaan naapurimaastamme Ruotsista. Linda Boström Knausgårdin Lokakuun lapsi (suom. Petri Stenman) jatkaa kirjailijalle tutun teeman eli nuoren naisen mielen järkkymisen parissa, mutta entistä omakohtaisemmin. Kirjassa kuvataan hoitojaksoja psykiatrisessa sairaalassa ja sähköhoitojen vaikutusta kirjailijan persoonallisuuteen ja muistoihin.

Karin Smirnoffin esikoisteos Lähdin veljen luo (suom. Outi Menna) aloittaa trilogian, jonka päähenkilö on pohjoisruotsalaiseen kotikyläänsä palaava Jana Kippo. Perheen ja kyläyhteisön salaisuudet ovat synkkiä, mutta vauhdikas juoni, huumori ja omintakeinen kieli pitävät lukijaa otteessaan. Omasta perheestään ja sukuhistoriastaan kirjoittavan Alex Schulmanin Eloonjääneet (suom. Jaana Nikula) puolestaan ottaa aiheekseen veljesten väliset suhteet ja lapsuuden kokemisen uudelleen aikuisena.

Ranskalais-marokkolainen Leila Slimani kuvaa terävänäköisesti kulttuurien yhteentörmäystä sekä naiseuden ja kauneuden taakkaa romaanissaan Toisten maa (suom. Lotta Toivanen). Historiallinen romaani aloittaa trilogian, ja se perustuu kirjailijan isoäidin kokemuksiin. Brittiläis-turkkilainen Elif Shafak vuorostaan lähtee liikkeelle nykyajasta romaanissaan 10 minuuttia 38 sekuntia tässä oudossa maailmassa (suom. Maria Erämaja). Se kertoo prostituoitu Tequila-Leilasta, joka on jätetty kuolemaan Istanbulin laitamilla sijaitsevaan roskikseen. Ennen tietoisuuden hiipumista nainen käy läpi elämäänsä ja Turkin lähihistoriaa.

Kiinalaisen Ge Fein Näkymättömyysviitta (suom. Rauno Sainio) sukeltaa musiikin maailmaan ja Pekingiin. Köyhän kaiuttimenrakentajan tarina on epäonnen kuvaus, joka osoittaa, ettei kaikilla ole hyvä tahto. Toisenlaisiin tunnelmiin vie eteläkorealaisen Han Kangin Valkoinen kirja (suom. Taru Salminen), jota voisi luonnehtia tutkielmaksi valkoisesta väristä ja surusta. Kertoja havainnoi valkoisia asioita, joita hän assosioi vastasyntyneenä kuolleeseen sisareensa.

Kevään käännösuutuuksien joukosta löytyy peräti kaksi Pulitzer-voittajaa. Vuoden 2017 palkinnon sai Colson Whitehead teoksellaan Maanalainen rautatie (suom. Markku Päkkilä). Puuvillaplantaasilla työskentelevä Cora kuulee orjien pakoreitistä, jota kutsutaan maanalaiseksi rautatieksi. Herää toivo vapaudesta. Vuoden 2019 palkinnon vei Richard Powers ihmisistä ja puista kertovalla suurromaanillaan Ikipuut (suom. Sari Karhulahti). Se sisältää yhdeksän toisiinsa nivoutuvaa tarinaa, ja sen sivuilla neulaset tuoksuvat ja rannikkometsät humisevat.

Amerikanvietnamilaisen Ocean Vuongin esikoisteos Lyhyt maallinen loistomme (suom. Tero Valkonen) on pojan kirje lukutaidottomalle yksihuoltajaäidilleen. Poika nimeltä Little Dog kuvailee Vietnamista kotoisin olevan perheen sopeutumista Yhdysvaltoihin. Oman elämänsä kipukohtien rinnalla hän tulee kuvanneeksi amerikkalaisen yhteiskunnan ongelmia. Argentiinalainen Mariana Enriquez puolestaan tutustuttaa lukijansa argentiinalaiseen yhteiskuntaan kertomuskokoelmassaan Mitä liekit meiltä veivät (suom. Sari Selander). Buenos Airesiin sijoittuvat trillerimäiset kertomukset avaavat argentiinalaista ajattelutapaa, pop-kulttuuria ja poliittista historiaa.  

Sokerina pohjalla on yhdysvaltalaisen Elizabeth Stroutin kirja Olive, taas (suom. Kristiina Rikman), joka jatkaa kipakan ja piikikkään Olive Kitteridgen tarinaa. Luvassa on jälleen elämän epävarmuuden ja epäreiluuden pohdintaa koomisin sävyin maustettuna. 
 
Jutun kirjoja ja muita käännösromaaneja pääset varaamaan verkkokirjastossa osoitteessa kirkkonummi.verkkokirjasto.fi.

Johanna Valo / Kirkkonummen kirjasto

Haku

Kielivalinta

FISVEN