Elämäkerrat koskettavat ja kiehtovat

Elämäkerrat koskettavat ja kiehtovat

Miten toiset elävät, miten he kokevat tämän maailman?

Nämä kysymykset vetävät lukijoita elämäkertojen ääreen – kirjastossakin elämäkerrat kipuavat lainatuimmiksi tietokirjoista vuodesta toiseen. Kun lukee muiden elämästä, aukeaa lukijalle uisein tilaisuus peilata omaa elämäänsä toisten kohtaloihin ja valintoihin. Tässä jutussa esittelen muutamia viime aikojen elämäkerrallisia uutuuksia meiltä ja muualta.

Viime vuosikymmenien muistelmabuumin alkulähteille meidät vie Vivian Gornickin vastikään suomennettu Toisissamme kiinni (suom. Arto Schroderus), joka ilmestyi alkujaan Yhdysvalloissa vuonna 1987. Muistelmaklassikko pureutuu Gornickin ja hänen äitinsä ristiriitaiseen suhteeseen sekä elämään Bronxin juutalaisyhteisössä. NY Times valitsi vuonna 2019 Gornickin perhesuhdekuvauksen parhaaksi muistelmaksi viimeisen 50 vuoden ajalta. 

Anna-Liisa Haavikko pureutuu tuoreessa elämäkerrassa Kaari: Kirjailija Kaari Utrion elämä tuotteliaan kirjailijan vaiheisiin. Kymmeniä populaareja tietokirjoja ja viihderomaaneja kynäillyt Utrio tunnetaan myös aktiivisena naisasianaisena. Uuttera kirjoittaja on myös Merete Mazzarella, jonka uusin omakohtainen teos Syksystä syksyyn (suom. Raija Rintamäki) sukeltaa ajan olemukseen ja rientoon. Ilmastonmuutos ja koronavirus tuovat Mazzarellan ajatelmiin tummia sävyjä.  

Pakottavaa halua kirjoittaa ja ajatella tutkailee Deborah Levyn omaelämäkerrallinen trilogia, jonka avausosa on nimeltään Mitä en halua tietää (suom. Pauliina Vanhatalo). Levy muun muassa pohtii lapsuudenkotiaan, kokemuksiaan tyttöjen vähättelystä ja intohimoaan äitiyteen.  

Hanna-Reetta Schreckin Säkenöivät ja oikukkaat: Suomen kultakauden naisia valottaa naisia puolisoidensa takana. Millaisia ihmisiä olivat Ellan Edelfelt, Anni Simberg ja Aino Sibelius? Vieraampi nimi kenties on taidemaalari Elin Danielson-Gambogi, josta saamme lukea Salla Leponiemen taiteilijaelämäkerrasta Niin kauan kuin tunnen eläväni. Omapäinen ja boheemi taiteilija kuvasi asioita, joita ei 1800-luvun lopulla ollut soveliasta kuvata. Hän ei muutenkaan piitannut aikalaisnormeista, ja päätyi Firenzeen kyllästyttyään Helsinkiin. 

Muusikoiden elämässä julkisen ja yksityisen rajanveto kiehtoo lukijoita. Tommi Saarela paneutuu alkuvuodesta edesmenneen lauluntekijän elämäntyöhön ja persoonaan kirjassaan Pave Maijanen: elämän nälkä. Mark Laneganin kansainvälinen bestseller Sing backwards and weep: tamletsium (suom. Ari Väntänen) taas on hyvin erilainen rockelämäkerta. Muun muassa Queens of the Stone Age -yhtyeestä tuttu laulaja Lanegan on Kurt Cobainin aikalainen, ja muistelmassaan hän avaa kaunistelematta huumeiden ja rikosten värittämää syöksykierrettään. 

Lopuksi vielä grungesta klassisen musiikin kautta Kirkkonummelle. Kotimaassa ja kansainvälisillä konserttilavoilla esiintyneen kapellimestari Hannu Linnun ajatteluun ja käsityksiin muun muassa kulttuurielämän ilmiöistä pääsee tutustumaan Pekka Hakon kirjoittamassa elämäkerrassa Linnunradalla. Veikkolassa asuva näyttelijä ja laulaja Eija Ahvo saa myös elämäntarinansa kansien väliin, kun tietokirjailija Elina Saksalan kirjoittama Eija Ahvo: elämän sain soimaan ilmestyy heinäkuussa. 

Johanna Valo / Kirkkonummen kirjasto 

Haku

Kielivalinta

FISVEN